Liikkalan Pyttylänmäen talot

Seppo Sippu

Liikkalan kylän kaikkein vanhimpiin talonnimiin kuuluva Pytty (Bytta) tavataan talonisäntien liikanimenä seudun varhaisimmissa verokirjoissa 1540-luvulta. Pyttylänmäeksi sittemmin kutsutulla kylänkulmalla sijainnut Pytyn talo näyttää jakaantuneen aikojen kuluessa neljäksi maakirjataloksi, joita sittemmin kutsuttiin nimillä Huovila, Niemelä (Päkki), Pytty ja Liikkanen.

Varhaisia Pyttyjä

Vehkalahden pitäjän Summan nautakunnan Liikkalan kylässä oli kokoveron osakkaana vuodesta 1543 muuan Jussi Pytty, vuodesta 1551 osuudella 1/4: Jöns betthe 1543, Jöns bytte 1544, 1546--47, 1549--50, Jöns bytt 1551, Jöns bytth 1552--57. Vehkalahden kesäkäräjissä 1548 Jöns Bytth ja useat muut vetivät kolmen markan sakon kelvottomista silloista.

Jussi Pyttyä seurasi 1558 kokoveron osakkaana Pekka Jussinpoika Pytty (P[er] iönsson bytty), joka jo edellisvuonna maksoi talon ruokalisä-, nokka- ja lehmäverovoin sekä kymmenysviljat. Talo luettiin silloin Liikkalan kylän Ala-Liikkalan kylänosaan. Vehkalahden kesäkäräjissä 30.9.1553 Pekka Jussinpoika Pytty (Per Jönss: bytth) oli vetänyt kolmen markan sakon haasteen laiminlyönnistä. Pekka Jussinpoika mainitaan Summan nautakunnan kokoveron osakkaana osuudella 1/4 vielä 1560, muttei enää sen jälkeen. Vuodesta 1561 Liikkala kuului Metsäkylän nautakuntaan.

Samassa kokoverossa, jonka osakkaita Jussi Pytty ja Pekka Jussinpoika Pytty olivat, oli vuodesta 1551 osakkaana myös Sipi Jussinpoika (Siffred iönss[on], Sig:d iönss[on]), hänkin osuudella 1/4. Useissa Vehkalahden käräjissä 1554--63 istui lautakunnassa Sipi Jussinpoika Pytty: Sig:d Jönss: bytth 10.12.1554, Sig:d iönss: bytth 8.2.1555, Sig:d pytty Lijkala 17.6.1555.

Ala-Liikkalan Sipi Jussinpoika mainitaan v:n 1555 jousiluettelossa ja hän maksoi vuodesta 1556 ruokalisä-, nokka- ja lehmäverovoita ja seuraavasta vuodesta lähtien myös viljakymmenyksiä (Sig:d Jonss: pytti 1563). Sipi Jussinpojan ohella mainitaan jousiluettelossa Ala-Liikkalan Jussi Jussinpoika, joka 1556 maksoi ruokalisävoita. Tämä lienee ollut sama mies kuin 1543 mainittu Jussi Pytty tai hänen samanniminen poikansa. Vehkalahden kevätkäräjissä 9.3.1564 Sipi Pytty (Sig:d pytty) ja viisi muuta vehkalahtelaista vetivät kukin kolmen markan sakon siitä, että olivat tunkeutuneet parhaille kalastuspaikoille ja säikyttäneet kalat pois.

Vuodesta 1565 Sipi Jussinpoika oli kokoveron osakkaana osuudella 1/2. Veroluvun kaksinkertaistuminen johtunee siitä, että Sipin nimiin on nyt laitettu myös Pekka Jussinpoika Pytyn nimissä ollut 1/4 veron osuus kokoverosta. Nähtävästi Sipi hallitsi tilaa yhdessä Pekka Jussinpojan, Jussi Jussinpojan ja näiden perillisten kanssa. Vuonna 1571 Sipi Jussinpoika maksoi hopeaveroa 66 markan 2 äyrin arvoisesta irtaimesta omaisuudestaan, joka oli Ala-Liikkalan arvokkain. Sipiä seurasivat Pytyn talon veronmaksajina Matti Sipinpoika ja Markku Jussinpoika, ehkä serkukset.

Pytyn talo jakaantuu

Vuonna 1588 Liikkalassa oli enää 2 1/4 kokoveroa verokykyisinä, loput 1 3/8 veroa olivat autiona. Pytyn talosta oli Markku Jussinpojan nimissä 1/4 veroa ja Matti Sipinpojan nimissä 1/8 veron autio. Vuosina 1596--98 Markku Jussinpojan nimissä on jälleen 1/2 veroa eli koko Pytyn talo, mutta sitten talon osia mainitaan eri osakkaiden nimissä: Markku Jussinpojalla on enää 1/3 veroa verokykyisenä 1599--1603 ja 1/6 veroa autiona 1599, Lauri eli Lasse Jussinpojalla ja eräällä Jaakko Antinpojalla yhteinen 1/6 veroa 1600, Lasse Jussinpojalla ja Martti Pekanpojalla yhteinen 1/6 veroa 1601--02, Lasse Jussinpojalla oma 1/12 veroa ja Martti Pekanpojalla oma 1/12 veroa 1603. Lasse Jussinpoika eli Lasse-piipari (Lasse pipar 1602) on ehkä ollut Markun veli, Martti Pekanpoika taas serkku, Pekka Jussinpojan poika.

Vuonna 1609 Markku Jussinpoika vastasi 5/12 verosta ja Martti Pekanpoika 1/12 verosta. Markkua seurasi isäntänä Pärtty Markunpoika. Vuodesta 1619 entinen Pytyn 1/2 veron talo oli jakaantuneena viiteen osaan: Mikko Markunpojalla 1/9 veroa, Tönne eli Tynni Markunpojalla 1/9 veroa, Pärtty Markunpojalla 1/9 veroa, Martti Pekanpojalla 1/12 veroa ja Matti Laurinpojalla 1/12 veroa. Pärtty, Mikko ja Tönne Markunpojat olivat Markku Jussinpojan poikia, ja Matti Laurinpoika nähtävästi Lasse Jussinpojan poika.

Tilusalat 1626

Oheisessa taulukossa on esitetty Pyttylänmäen talojen peltoalat ja niittyjen vuotuiset heinäsadot vuoden 1626 maantarkastuskirjan mukaan. Peltoalat ovat tynnyrinaloina ja kapanaloina (1 ta = 32 ka) ja heinäsadot parmaina. Geometrinen eli mittatynnyrinala on noin puoli hehtaaria. Tarkkaa tietoa mittauksessa käytetyn parmaan suuruudesta ei ole. Kymenkartanon läänin vuosien 1570--88 tilien mitta- ja paino-ohjeen mukaan heinäparmas oli neljänneskuorma, mutta verotuksessa ruvettiin 1620-luvulta lähtien käyttämään parmasta, joka vastasi kahta kuormaa eli noin kahdeksaa vanhaa parmasta.

 

Isäntä 1626 Vero-  Peltoa  Niittyä  Vastaava talo ja manttaali 1737
   luku   ta:ka parmasta  
5 taloa yhteensä: 1/2 27:08 59 4 taloa yht. 17/24 manttaalia
Mikko Markunpoika 1/9 6:16 14 N:o 3, Huovila, 1/3 manttaalia
Tönne Markunpoika 1/9 6:16 14 osana Huovilaa
Pärtty Markunpoika 1/9 6:16 12 N:o 10, Pytty, 1/8 manttaalia
Martti Pekanpoika 1/12 4:10   9 N:o 6, Niemelä, 1/8 manttaalia
Matti Laurinpoika 1/12 3:14 10 N:o 17, Liikkanen, 1/8 manttaalia

 

Taulukosta ilmenevät myös taloja vastaavat myöhemmät maakirjatalot numeroineen ja nimineen sekä myöhemmässä verollepanossa pantuine manttaaleineen. Mikko ja Tönne Markunpoikien 1/9 veron tilat yhdistyivät 1640 yhdeksi 2/9 veron tilaksi, joka on myöhempi maakirjatalo N:o 3, Pyttylä eli Huovila.

Liikkanen

Matti Laurinpoika, jolla oli hallussaan 1/12 veron talo, palveli vuodesta 1621 nihtinä Matts Olofinpojan lippukunnassa. Edellä on todettu, että Matin (oletettu) isä Lauri Jussinpoika oli hänkin palvellut sotaväessä, (pilli)piiparina.

Vuonna 1638 Matti Laurinpoika jätti talonsa autioksi. Uuden veroamaksavan isännän talo sai vasta 1660-luvulla, kun Lauri Hannunpoika Liikkanen otti talon haltuunsa. Talon myöhempiä vaiheita on käsitelty Liikkasen sukukirjassa.

Verollepanomittaus 1770-luvulla

Hallitsevan senaatin ukaasilla 1.8.1765 määrättiin Viipurin kuvernementissa toimeenpantavaksi maantarkastus ja sen pohjalta verorevisio. Sippolan, Hirvelän ja Liikkalan jakokunnan tilukset mittasi ensin maanmittaustarkastaja Chylander vuonna 1771, minkä jälkeen mittausta jatkoi vuosina 1776 ja 1777 maanmittari Hirn. Mittaustyön tuloksena syntynyt verollepanokartta sisältyy Maanmittaushallituksen arkistoon ja on tallennettu Kansallisarkiston digitaaliarkistoon. Karttaselitys, joista ilmenisivät tilukset nimineen ja aloineen, ei ole säilynyt.

 

 

Oheseen kuvaan on verollepanokartasta rajattu Pyttylänmäen talojen (Huovila, Niemelä, Pytty ja Liikkanen) tonttimaat ja pellot. Talojen niittyosuudet sijaitsivat hajallaan ympäri koko jakokuntaa. Talojen osakkuuksia peltoihin (punaisella) merkitty kirjaimin C, F, K ja R ja niittyihin (vihreällä) kirjaimin c, f, k ja r. Kaunokirjoitus-A:lla on merkitty metsäalueita (vaaleanvihreällä). Karttapohjoinen on vasemmalla. Sippolanjoki virtaa pohjoisesta etelään. Vasemmalla tie alas länteenpäin Mämmälään. Kuvassa näkyy muutamia kylän muidenkin talojen tiluksia, esimerkiksi pohjoisessa Ulvin pelto-osuus G.3 ja etelässä Aholan E.2 ja Mänttärin D.3.